lauantai 19. tammikuuta 2013

Linnut

Laitoin syksyllä lintulaudan puutarhapöydälle, puita ja pensaita kun ei enää ole, kiitos putkirepmontin. Ostin kaupasta auringonkukansiemeniä ja täytin laudan niillä. Meni tyhjäksi päivässä useampaan kertaan. Sitten tuli suoja ja lumi suli pöydältä. Huomasin, että linnut olivat heitelleet suuren osan siemenistä syömättöminä pitkin pöytää ja maahan. Ainoa selitys, jonka olen keksinyt, on kaupasta saatavat seokset, joissa on siementen lisänä pähkinöitä. Ehkä linnut ovat kaivaneet laudalta siemeniä pois siinä toivossa, että pöhkinät tulisivat näkyviin. Mitenkä ne opettaisi tavoille?

perjantai 18. tammikuuta 2013

Huono konsepti

Kolmannella linjalla on avattu uusi ravintola. Se sai hyvän buffin hesariin pari päivää sitten. Lehden kuvassa sisustus näytti siistiltä ja tyylikkäältä mutta kalsealta ja steriililtä. Näytti paikalta, johon resupekkoja kaihtavat menevät iltaviinilleen.

No, sattuipa eilen, että teki mieli mennä ansaitulle iltaoluelle. Sirdie oli kuin nuijittu täynnä resupekkoja. Tuli mieleen tsekata tuo uusi paikka. Ei tarvinnut avata ovea. Kovaääninen musiikki jytisi kadulle asti. Asiakkaita näytti olevan vain pari kolme. Mitäpä paikan pitäjä voi siinä tilanteessa tehdä kuin vääntää musiikkia kovemmalle, muuta säädintä kun ei ole.

Kaniikki Lupus

Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus, WSOY 1993.

Teoksen tapahtumat sijoittuvat 1300-luvun Suomeen. Uskonsa menettänyt kirkonmies vaeltelee siinä tapaamassa ihmisiä, hakkaamassa muita ja ottamassa turpiinsa. Hän on kuullut, että piispa ja sen kumppanit ovat haudanneet pakanallisen loitsukirjan jonnekin. Hän yrittää saada paikan selville, mutta asian tietävät tapetaan hänen nenänsä edestä tai eivät muuten kerro. Lopulta hän saa paikan selville, mutta ei mene kirjaa esiin kaivamaan, vaan meneekin pakanalliseen uhrilehtoon kuolemaan.

Kirjoittaja on tehnyt valtavan työn selvittäessään 1300-luvun asioita. Niiden kuvailu tunkeekin päällimmäiseksi joka vaiheessa ja kirjan juoni jää ohueksi. Kannattaa lukea, jos 1300-luku kiinnostaa, muuten harkita jatkamista kymmenen sivun jälkeen.

torstai 17. tammikuuta 2013

Haluatko todella kirjailijaksi?

Jera Hänninen, Jyri Hänninen: Haluatko todella kirjailijaksi? Matkaopas kirjamaailmaan. Helsinki-kirjat 2012. 320 s.

Kirja oli jokseenkin kallis, maksoi yli neljäkymppiä. Mutta kun sen jaksoi lukea, oli se sen arvoinenkin. Teos ei ole (pelkästään) ohjekirja kirjailijaksi haluavalle, vaan kurkistus kirjamaailman sisälle ja sisäpiiriin. Sopii kaikille kirjoista kiinnostuneille.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Tuikkikaa oi järjen tähtöset

Tonttuparka on aamuisin uninen vielä noustuaankin. Onneksi Hesari hätkäyttää useimpina päivinä hereille. Tänään se uutisoi: "Tässäkin mökissä tuoksuu takka, jonka pesään on aamulla tuikattu sylillinen puita".

Paloturvallisuuden kannalta kehitys on hyvä. Ennen tuikattiin tuli talon nurkan alle. Nyt sinne tuikataan sylillinen puita.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Hikikuvat

Pitäisi digitoida iso kasa paperikuvia. Työmäärä on "merkittävä". Voi kunpa olisi robotti, joka sen tekisi. Tai palvelu jossain Kiinassa. Koulutuskin meni  ohi - vuonna 2009. Ohjeita löytyi ihna mukavasti, esimerkiksi Tietokone-lehdestä. Teksti alkaa alkeista tapaan: osta poika skanneri, mutta on siinä myös paljon asiaa. Kuvien skannerille laitteluun siitä ei ole tietenkään apua.

Etsiskelin palvelua palvelua ja onhan sitä, vaikka ei ihan Kiinassa asti, onhan tämä puuha melkein media-alaa. Hintakaan ei ole vallan järkyttävä: 35€/100 kpl. Itse en myisi halvemmalla. Mutta kuitenkin, hyvä satanen siihen uppoaisi ja siinä on vasta digitointi, jälkimuokkaus olisi kuitenkin tehtävä itse. Tai ostettava palveluna.

Hintaa täytyy saada alas. Orjia ei enää ole. Kotitalousvähennys - hmmm ...

---

 Kas, mediafirma pitää blogia.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pettymisen taito

Miksi täyttää kirjan toisensa jälkeen väkisinväännetyllä paskalla, kun elämä itsessään on pettymyksiä täynnä. Täytyy vain osata pitää silmänsä avoinna. Tänään oli joku tallonut hiihtolatuni, vaikka vierellä olisi ollut samanlaista peltoa vaikka kuinka leveältä. Laduntallaamisen himo tuntuu ihmisen perusvietiltä, perässähiihtäjän pysyvältä ominaisuudelta.

Ahneen loppu ...



Mitä sananlasku sanookaan ahneen lopusta?
Roskaposti on otettu keppihevoseksi. Uskooko tuota kukaan?