keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Näsäviisaiden kruunaamaton kuningas soitti

Tai ehkä kruunattukin, mistä minä sen tiedän.

- Se ja se Saunalahdesta, teillä on nyt ollut pari vuotta tämä laajkaistaliittymä ...
- Joo, kiitos. Minä en osta nopeampaa yhteyttä.
- Tämä koskee sitä kymmenen megabitin ...
- Hei, mä en osta yhtään mitään.
- Sanoinko minä jossain vaiheessa, että aion myydä jotain?
- Lopetetaan tää tähän, moi.

Pääseehän tuosta, kun nakkaa luuria korvaan, mutta jäi paha mieli ja ahdistunut olo, kun ei ostamaan pakottajasta pääse muuten eroon.

Joku voi sanoa, että mitäs tämä nyt. Mutta minulla on ihan tarpeeksi kokemusta pitkästä ja kiduttavasta keskustelusta Saunalahden puhelinmyyjän kanssa. Se menee näin: Ensin kysellään sitä ja tätä, että saadaan asiakas (lue: uhri) kiinni keskusteluun. Sitten työnnetään hänelle kallis tuote hämäävin sanankääntein. Asiakas ei käsitä puhelun aikana eikä sen jälkeen, mitä tapahtui. Mutta kyllä se sitten laskussa näkyy.

Hyvä Saunalahti. Onko teidän asiakastyytyväisyytenne niin korkealla, että sitä täytyy varta vasten huonontaa? Näinkö te ohjeistatte puhelinmyyjää? Että pitkitä keskustelua kaikin keinoin ja tunge sitten väkisin kallis tuote sille hölmölle?