sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Ensiksikin ja toiseksi

Daniil Harms: Ensiksikin ja toiseksi, Gummerus 2002. Alkuperäistekstit ovat 1930-luvulta.

Harms nimetään kirjan takakannessa avangardistiksi. Suuri osa teksteistä on ilmeisesti saduiksi tarkoitettu, eivätkä ne paljon poikkea lennokkaimpien satujen maailmoista. Aikuisille tarkoitetut tekstit ovat lennokkaita ja yllättäviä käänteitä sisältäviä nekin. Jutuissa lienee kätkettyjä viittauksia neuvostotalouden ongelmiin. Ne jäävät suomalaisen nykylukijan saavuttamattomiin.

Kirjoittamisen harrastajan kannattaa tutustua teokseen jo yksin tekstien lopetusten vuoksi. Muutamat palaavat itseensä, esimerkiksi joku jutun henkilö onkin sen kirjoittaja. Joissain loppu tulee yllättäen ja jättää lukijan hölmistyneenä odottamaan jatkoa. Opimme että lopusta ei kannata tehdä suurta draamaa. Keromus loppuu, kun on lopun aika, tai sitä ennen.

Oikein mukava pikku kirjanen iltapäivän välipalaksi.

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Orm punainen

Frans G. Bengtsson: Orm punainen (Röde Orm), Otava 1943

Tämä teos oli aikanaan hyvin suosittu, lue: paljon ostettu. Aika oli sota-aikaa, jolloin kauheudet olivat arkipäivää. Arvostelijat eivät kirjasta perustaneet. Suosio oli samantyyppistä kuin uudemman ikkunasta poistuneen satavuotiaan.

Tekstiä luonnehtitaan esittelyssä saaganomaiseksi. Outo genre minulle. Siksi kaivelin netin syövereistä yhden saagan: Egil Yksikätinen. Ja totta. Kummassakin teoksessa päät ja muut ruumiinosat irtoavat helposti. Eroa Bengtssonin teoksen ja saagan välillä on huumori. Bengtsson esittää veriteot ja tapahtumat humoristisin sanankääntein. Kliimaksin huumori saavuttaa, kun irtopää putoaa olutsaaviin.

Meno on vauhdikasta eikä käänteitä puutu. Outojen paikkojen ja tapojen luultavasti todenläheinen kuvailu on kiinnostavaakin. Lopussa juoni lässähtää, kun päähenkilö rakastuu.

Jatkoteostkin on olemassa, mutta jäänee hankkimatta.

tiistai 28. toukokuuta 2019

Stephen King: Pitkä marssi (Long Walk)

Stephen King: Pitkä marssi (Long Walk), 1979
Amazon sähkökirja

Kirjan perusajatus on yksinkertainen. 100 poikaa marssii tietä pitkin. Jälkeen jäävät ammutaan. Lopulta vain voittaja on jäljellä.

Saattaisi toimia absurdina novellina, mutta yli 300 sivua sitä yhtä ja samaa on liikaa. Kirjoittaja herkuttelee tavoilla, joilla pojat teloitetaan. Keltä lentää aivot, keltä suolet roikkuvat. Kirjan muut elementit ovat poikien välinen small talk ja päähenkilön jalkojen kivut.

Marssi järjestetään joka vuosi. Osallistujista on kova pyrky. Kansanjoukot katsovat tien vieressä ja hurraavat, varsinkin kun joku teloitetaan. Yhteiskunta on kieroutunut. Siitä olisi saanut enemmän irti ja se olisi selittänyt homman taustaa, mutta se on esillä vähäisesti ja niinpä epäuskottavuus tihkuu kaikista saumoista.

Juoni kulkee näin: Pojat kävelevät ja juttelevat sitä sun tätä. Pum, yksi ammutaan. Pojat kävelevät ja juttelevat sitä sun tätä. Pum, yksi ammutaan. Pojat kävelevät ja juttelevat sitä sun tätä. Pum, yksi ammutaan. Ja se sama toistuu 99 kertaa. Kyllästyttää ja ällöttää.

Kertomus on tiukasti päähenkilön näkökulmasta. Antaako se viitettä, kuka saattaisi voittaa kilpailun?

Lukijalle tulee vaikutelma, että kirjailijakin on kyllästynyt. Tiukan raamin antamia vähäisiä mahdollisuuksia ei ole niitäkään käytetty. En suosittele.


Amazonista:
Ostin kirjan Amazonin verkkokaupasta sähköisenä versiona. Asensin android-tablettiin Amazonin lukusovelluksen ja sain kirjan lukuoikeuden siihen. Kaikki kävi helposti. Plussana vielä sovelluksessa on Word wise -avustin. Se tarjoaa rivien väliin selityksen harvinaisille englanninkielen sanoille. Siitä oli suuri apu keskitasoiselle suomalaiselle lukijalle.




sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Ymmärrysyritykset kilpistyvät Hesarin sanavalintoihin

Voi teidän kanssanne, Helsingin sanomat. Lehti kirjoittaa julkisten rakennusten sisäilmaongelmista ja tulee seuraavan otoksen lopputulokseen.


Mitähän tässä yritetään sanoa? Apu löytyy Kielitoimiston sanakirjasta.


Ahaa! Kun rakennetaan oikein paljon, ei rakennuksissa voi olla ongelmia. Selvän teki.

Voiko se olla noin? Vai onko niin, että toimittaja ei tiedä tämän tavanomaisen sanan merkitystä?



torstai 9. toukokuuta 2019

Everything Trump touches dies


Rick Wilson: Everything Trump touches dies : a republican strategist gets real about the worst president ever, Free Press 2018

Lainasinpa tämänkin silkkaa uteliaisuuttani. En jaksannut paneutua, lueskelin sieltä täältä. Sen verran selvisi, että ruma puheenparsi ei ole presidentti Trumpin yksinoikeus. Paikoin kirjassa tuntui olevan uutta tietoa ja jopa ajattelun tuloksia. Mutta sitten taas paasausta ja haukkumista. Olisi pitänyt jaksaa lukea ja kaivaa kulta sonnan alta. Nyt se jäi.

Oliko suhtaustumistapa väärä? Eräs amerikkalainen kommentoi teosta muun muassa näin: ... I laughed out loud whilst reading this book! ...

maanantai 6. toukokuuta 2019

Taivaanpallo

Olli JalonenTaivaanpallo, Otava 2018

Finlandiavoittaja lienee jokaiselle tuttu ainakin perusasetelman ja juonen pääpiirteiden osalta. Otavan esittelyteksti menee näin:
Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa.
Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi.
Lamaannuttava väkivallanteko kohdistuu pojan perheeseen, ja epävarmuuden ja levottomuuden ajat alkavat. Salakatolilaiset vehkeilevät ja itsevaltias kuvernööri pelaa omaan pussiinsa. Viesti saarelta on saatava emämaa Englantiin, ja Angus soudetaan jänikseksi purjelaivaan. Hänen uusi elämänsä alkaa märssykorin korkeuksissa, ja kaikki entinen jää taakse.
Jalonen osaa todella kirjoittaa. Teksti kulkee juohevasti missään kohdassa erityisesti kiihkoilematta, vaikka kuvaakin paikoin dramaattisia tai ainakin väkivaltaisia tapahtumia. Kun on alkanut, on pakko lukea eteenpäin, loppuun asti. Teos loppuukin iman varsinaista lopetusta, ilman mitään juonenkulun päättävää tapahtumaa tai kiteytynytt'ä viisautta. Mahtaneeko jatkoteos olla tulossa?

Suosittelen kaikille täysi-ikäisille.