keskiviikko 14. elokuuta 2013

David Safier: Huono karma, Bazar 2012

Teoksen alkuperäinen nimi on Mieses Karma. Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Tiina Hakala.

Kolmekymppisellä Kim Langella menee lujaa: hänellä on rakastava aviomies (jota hän pettää), ihana tytär (jolle hänellä ei ole aikaa) ja loistokas ura televisiossa (ja alaisia joille kiukutella). Hänelle myönnetään Saksan tv-alan merkittävin palkinto, ja kaikki tuntuu menevän putkeen. Mutta silloin Kim kuolee.

Kim jää venäläisestä avaruusasemasta pudonneen lavuaarin alle, kuolee ja syntyy uudelleen – muurahaiseksi. Hän saa kuulla keränneensä roppakaupalla huonoa karmaa, ja nyt hänen on aloitettava hyvän karman hankkiminen muurahaisen ruumiissa. Pian hän tapaa kohtalotoverin, kuuluisan Casanovan, joka on viettänyt jo useamman vuosisadan muurahaisena.

Kim ja Casanova yhdistävät voimansa ja onnistuvat lopulta tekemään sen verran hyvää, että he syntyvät uudelleen – marsuiksi. Sitten koiraksi ja kissaksi. Lopulta Kim syntyy nakkikioskin tädin pyylevään ruumiiseen ja pääsee toteuttamaan suunnitelmaansa. (Lainaus Risingshadow)

Tämä huumoriteos on levinnyt pariinkymmeneen maahan suurina painoksina. Se on saanut runsaasti ylistystä hauskuudestaan myös Suomessa. Esimerkiksi Risingshadowssa sitä ylistetään näin:

Huh, tämä oli kyllä hyvä. Täytyy nostaa hattua kirjoittajalle, joka sattuu olemaan vielä mies! Kirjan juoni oli todella kekseliäs ja tarina soljui eteenpäin melko kivuttomasti. Tuli hymyiltyä useaan otteeseen ja hirnuttuakin muutaman kerran mm. ajatukselle Hitleristä suolistobakteerina. Vaihtuvat tapahtumat ja Kimin ärhäkkä luonne lisäsivät hauskuutta sekä hurmaava Casanova, joka odottaa kovasti saavansa hyvää karmaa ja pääsevänsä nisäkkääksi, jotta voisi harrastaa taas lemmenleikkejä. 

Mutta kun ihmisellä ei ole huumorintajua, niin sitä ei sitten ole. Siis ei minulla. Hitler suolistobakteerina. Tosi hauskaa - hah! Onneksi tuota tajua on miljoonilla muilla. Jollekin saattaa tulla mieleen jopa kirjoittaa itse huumorikirja. Autan vähän.

  • Kirjaan (muuhunkin kuin huumoriin) pitää ottaa mukaan kuuluisa historiallinen henkilö. Se lisää myyntiä. Parempi olisi ottaa elävä henkilö, mutta siitä voi seurata oikeusjuttu tai muita hankaluuksia. Suomalaiset kirjailijat ovat siitä onnellisessa asemassa, että aina voi ratsastaa Mannerheimilla, oli kyse sodasta tai rakkaudesta. Saksalainen ei ymmärrettävästi ratsasta Aatu-sedällä pikku suolistoheittoa enemmän. Safier on ottanut ratsukseen Casanovan, hyödyntäen mahdollisuuksia kuitenkin aika heikosti.
  • Käytä konservatiivista arvomaailmaa. Kim Lange ymmärtää heti kuoltuaan, että perhe olikin kaikki kaikessa.
  • Lisää mausteeksi syrjähyppyjä. Kirjan loppupuolella päähenkilö tietysti kieltäytyy syrjähypyistä.
  • Jätä seksi yleiselle tasolle, mutta ylistä vuolaasti sen ihanuutta.
  • Viljele puolirasvaisia pikkuheittoja. Aina päteviä aiheita ovat miehen elimen koko ja mahdollinen impotenssi tai naisen rintojen riippuminen. Myös ulosteet ja vatsan sisältö toimivat.
  • Pyöritä samaa kaavaa kirjan läpi. Pidä huoli, että lukija ymmärtää, missä ollaan menossa.
  • Tee onnellinen loppu. Kun Kim Lange kuolee ja syntyy uudelleen muurahaiseksi, hän alkaa kaivata perhettään, jota laiminlöi ihmisenä. Mitähän tapahtuu lopussa? Tottakai hän saa perheensä takaisin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti