Kotimaisuuden suosimisellakin on rajansa, arvoisa Elmukelmu

Olen yleensä ostanut Elmu-merkkistä tuorekelmua. Se kun on kotimaista ja se ensimmäinen eli alkuperäinen. Viimeksi ostettu rulla oli erilainen kuin ennen. Kelmu oli niin tiiviisti rullalla, että sitä oli todella vaikea saada itsestään irti. S
e venyi oudosti ja sitä oli vaikea saada poikki. Leikkausmekanismi oli erilainen kuin ennen, täydellisen surkea.

Miten laatu voi muuttua näin äkkiä? En keksi muuta selitystä kuin, että Elmu onkin nyt teettetty jollain alihankkijalla jossain kaukana ja kotimaisuus on liimattu päälle kepulikonstilla.

Kun rulla oli lopulta taisteltu loppuun, ei todellakaan tullut mieleen ostaa uutta. Ostin Metsä-Tissuen ties missä teettämän rullan. Kelmu on hyvää, irtoaa rullalta helposti, ei veny ja katkeaa vaivatta. Katkaisumekanismi on paras mitä olen nähnyt. Hyvästi kotimaisuus, hyvästi Elmu. Hyvästi Elmun tekijä. Moskaanne en enää osta.

Aristoteleen runousoppi

Timo Heinonen ym: Aritoteleen runousoppi. Teos 2012. Aristoteleen tekstin ovat kääntäneet Kalle ja Tua Korhonen.

Tekisi mieli melkein sanoa, että teoksessa on kaikki, mitä Runousopista on tarpeellista kirjoittaa. Kirjassa on sivuja yli neljäsataa. Itse Runousopin käännös vie siitä noin kymmenesosan. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäine osa on "Aloittelijoille". Siinä annetaan runsaasti taustatietoa Aristoteleestä itsestään ja sen aikaisesta Kreikasta, yhteiskunnasta, teatterista ja runoudesta. Toisessa osassa on Runousopin suora käännös ja Runousoppi parafraaseina eli 'mitä tämä tarkoittaa' tekstin luku luvulta. Kolmas osa on "Edistyneille". Siinä pohditaan mm. Runousopin vaikutusta ja tulkintoja myöhempinä aikoina.

Kirjasta ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Se on tehty huolella ja asiantuntemuksella. Erityisesti osa "Aloitteljoille" on hyödyllinen, jos sattuu olemaan aloittelija muinaisen Kreikan ja sen kirjallisuuden suhteen. Sitä lukematta jää Aristoteleen teksti roikkumaan ilmaan.

Varokaa tätä blogissanne kävijää: topblogstories.com

Blogissani, jossa vain harva käy normaalisti, alkoi olla liikennettä. Ylivoimaisesti suurin lähde oli topblogstories.com. Näyttää viattomalta. Avasin sivun (toimii vain www:n kanssa) olettaen, että siellä on jokin blogiluettelo. Keskelle ruutua levähti naisen takapuoli. Suljin välilehden kiireesti, en siksi, että olisin takapuolta pelästynyt, vaan koska sellaisista kuvista pyrkii leviämään viruksia ja haitakkeita. Onneksi sivu on Nortonin mukaan puhdas. Mutta vain etusivu. Sillä olevien linkkien takana on sitä kovempaa kamaa.

Yksi spammauksen kohde on selvittänyt taustaa:
Topblogstories.com: the most obnoxious, porn-based referrer spammer we've ever seen.

Entäs nyt, tietotekniikkalehtien toimittajat?

Suomalaisten tietotekniikkalehtien toimittajilla on viime vuosina ollut kaksi lempiaihetta
1. Applen laitteiden ja järjestelmien yksisilmäinen ja kritiikitön ihailu
2. Nokian parjaaminen.

Mutta entä nyt? Lännestä kuuluu epäilyksiä, että Apple on menettänyt luovuutensa. Se ei ole enää innovaattori ja kehityksen veturi. Applen innovaatiokyky onkin viime aikoina ilmennyt lähinnä veronkierron alueella. Sillä se peittoaa kirkkaasti kilpailijansa. Jotenkin ei vain sovi tietotekniikkatoimittajan rooliin ylistää taitavuutta veronkierrossa. Sorry pojat. Epäjumalanne kuva on tahraantunut. Mitä nyt palvoa?

Viimeisin Tietotekniikka-lehti sisältää hämmästyttävän artikkelin. Monta sivua pitkässä artikkelissa kirjoitetaan Microsoftin Windows 8 -käyttöjärjestelmästä varsin positiiviseen sävyyn. Ja mikä hämmästyttävintä, ilman totuttuja välihuomautuksia Applen paremmuudesta.

Jotain lohtua lehti on sentään itselleen löytänyt. Heti alussa on pitkä artikkeli, jossa ivataan Nokiaa. Nokia on nykyisellään kutistunut niin pieneksi, että siitä ei oikein ole kirjoittamisen aiheeksi, ei edes ivajuttujen. Toimittaja pilkkaakin Nokian kymmenen vuoden takaista toimintaa. Ainoa, minkä toimittaja näkee menneisyydessä omaksi virheekseen, on että hän ei aloittanut Nokian ivaamista tarpeeksi aikaisin.

Onneksi lehden nettisivun otsikointi jatkaa entisellään. Maailma ei kaadu kerralla.

Räikkönen otti oluen

Ilta-Sanomilta on hukassa sekä uutisaiheet että järjenkäyttö. "Räikkönen korkkasi oluen kesken kilpailun". Lukija johdatetaan ajattelemaan, että Räikkönen otti olutta ajaessaan kesken kilpailun. Juttu lässähtää tietenkin, kun linkin avaa. Räikkösen auto hajosi ja hän poistui kisapaikalta veneelleen. Otti oluen vitutusta lievittämään. Toiset jäivät ajamaan. Ja tämä kaikki vuonna 2006.
Erikoiset onnittelut Ilta-Sanomille typerimmästä uutislinkistä koskaan - tai ainakin tänään.

Vetypommissa on ytyä

Kuva: http://mikkol-miettii.blogspot.fi

Yl e kertoo, että koulussa harjoitellaan vetypommin tekoa. Siinä on ytyä, sanoo Yle. Olen samaa mieltä. Eiköhän vaan pienikin pommi pistä muutaman korttelin sileäksi. Mistä lienee saatu ainekset? Onko ope käynyt Pohjois-Koreassa?

Äitienpäivänä ABC:llä

Äitienpäivänäkin on pakko syödä. Joskus on tarpeen syödä ulkona, vaikka olisikin ruuhkapäivä. Menimme ABC:lle, että välttäisimme ruuhkat. Kuka nyt menisi ABC:lle äitienpäivälonasta syömään? Harhaluuloa. Lohjan ABC:n parkkipaikka oli niin täysi, että tyhjää ruutua piti etsiä. Sama meno sisällä. Vapaa pöytä oli pieni onnenpotku. Ruoka oli ihan okei, ei erityisen hyvää, ei mitenkään huonoa, mahdollisimman monelle sopivaa. Ero arkiruokaan ei ollut suuri. Ero arkihintaan oli suuri. Melkein tuplahinta. Mutta kuten sanottu, kauppa kävi. Mikä hinta on kipuraja?

Äitienpäivälounaan söimme lauantaina siistissä pikkuravintolassa. Arkihintaan.