keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Vi stackars kvinnor

 Gille, Elsa (pseudonyymi): Vi stackars kvinnor, Bonniers 1917

Wikipedia (sv) sanoo lyhyesti kirjailijasta:
"Elsa Gille, pseudonym som aldrig avslöjats, var en svensk författare. Hennes verk skildrade kärlek mellan kvinnor, ofta helt explicit."

Sitten mainitaan kirjailijan ainoa teos. Siinä suunnilleen kaikki. Myös muu tieto on netissä lähes olematonta. Lieneekö Wikipediatekstin kirjoittajalla ollut tiedossaan muutakin? Mainitun kirjan teksti on hyvinkin ei-eksplisiittistä, ainakin mitä seksuaalisiin tekoihin tulee. Päähenkilön voihkina on kuvattu sitä eksplisiittisemmin. Siitä myöhemmmin.

Nuori nainen tietää itsensä "kuumaksi", homoeroottisiin tekoihin taipuvaksi. Hän on onnistunut tähän asti varjelemaan itsensä houkutuksilta. Sitten hän tapaa vanhemman naisen, kauniin ja rikkaan. Tämä saa hänet vähitellen valtaansa. Tuttavuus johtaa eroottiseen tekoon. Päähenkilö tuskailee ja katuu. Hän yrittää parantaa myös tuon vanhemman naisen. Seksuaaliset teot toistuvat. Katumus ja itseinho kasvavat, voihkina jatkuu sivu sivulta. Lopulta hän kertoo kaiken parhaalle ystävälleen. Ystävä kauhistuu ja hylkää.  Viimeisen teon jälkeen päähenkilö on täysin tajulta. Teksti lähtee laukalle. Päähenkilö ajelehtii kaupungilla. Hän ajautuu uskonnolliseen tilaisuuteen mutta pakenee. Hän harhailee edelleen. Sillalla hän kohtaa juopuneen miehen, joka yrittää saada hänet väkisin mukaansa. Päähenkilö hyppää jokeen. Ihmepelastuksen jälkeen hän on täysin apaattinen. Pelastusarmeijan slummityöntekijä hoitaa häntä. Tekstissä on viitteitä, että tuo työntekijä tuntisi eroottista vetoa päähenkilöön. Sensuuntaista ei tapahdu, vai tapahtuuko, kirjan lopun jälkeen? Viimeisillä sivuilla slummisisar rukoilee ääneen ja päähenkilölle syntyy kaiken parantava uskonnollinen kokemus.

Summa summarum: kirjailija on jyrkän tuomitseva homoeroottisia suhteita kohtaan. Hän haluaa osoittaa, kuinka käy, kun sellaiseen ryhtyy. Ihmekös tuo. Kirja on julkaistu 1917. Homoseksuaalisuus oli rikollista Ruotsissa vuoteen 1944 asti. Tautiluokituksesta se poistettiin 1979. Oliko Suomessa toisin? Oli kyllä. Homoseksualisuuden rikosstatus kumottiin 1971, mutta samalla kriminalisoitiin homoseksuaalisuuteen kehottaminen. Se taas kumottiin vasta 1999! Tautiluokitus poistettiin 1981.

Mutta entä ilmeisen psykopaattinen viettelijänainen? Kuinka sellainen voi olla 1900-luvun alun puhtoisessa Ruotsissa? No ei mitenkään. Hän asuu kyllä Ruotsissa ja puhuu sujuvasti ruotsia. Mutta hänen sukunimensä on von Heineman. Varmemmaksi vakuudeksi hän hyvästelee sanomalla "auf Wiedersehn".

Kirjaa ei taida olla suomennettu. En ainakaan löytänyt siitä vähäisintäkää viitettä. Suosio Ruotsissakin lienee jäänyt vähäiseksi, koska netistä ei löydy siitä jälkiä.



lauantai 11. marraskuuta 2023

Tapahtuu huomenna

 Antti Tuomainen: Tapahtuu huomenna, Kirjakauppaliitto 2023

Antti Tuomainen on saavuttanut kotimaista ja kansainvälistä menestystä dekkareillaan ja jännäreillään. Niitä on kiitetty genren rajojen yli menevästä yhteiskunnallisesta yms. pohdinnasta. Hänen tyyliään pidetään omaperäisenä ja onnistuneena.

Kirjakauppaliitta on tilannut Tuomaiselta jännärin, jota se on jakanut lahjoina kirjojen ostajille. Tulos ei taida yltää Tuomaisen varsinaisen tuotannon tasolle. Kirja on 130-sivuinen, laajat marginaalit, iso fontti ja korkea riviväli. Siihen raamiin on vaikea mahduttaa muuta kuin oleellisimman. Jännäreissä se tarkoittaa juonen juoksutusta lähtötilanteesta lopputilanteeseen.

Tapahtuu huomenna -teos muistuttaa enemmän kirjan luonnosta kuin varsinaista teosta. Juoni juoksutetaan alusta loppuun ilman syventymistä paljon mihinkään, ilman hengähdystaukoja tai jännitteen nostoja. Eipä annettuun (?) tilaan muuta mahtuisikaan.

Tuo juoni on myös pahan kerran ennalta arvattava. Päähenkilö ja hänen maailmansa esitellään genreen kuuluvin ilmauksin. Sitten mennään asiaan. Sivulla 50 päähenkilö on kusessa. Aika pian sen jälkeen kaikki tarvittava on kasassa ja juoni vyöryy kohti vääjäämätöntä lopputulosta.

En ole jännäreiden ystävä. Kaikki edellä kirjoitettu onkin ehkä tympääntymistä genreen yleensä, ei niinkään Tuomaisen teokseen erityisesti.

tiistai 24. lokakuuta 2023

lauantai 26. elokuuta 2023

Axel Hambraeus: Uddarbon pappi

Axel Hambraeus: Uddarbon pappi, laulu ystävästä, suom. Margareta Lehtonen,
WSOY,1955

Teos on edelleen hyvin saatavissa antikvariaateista ja kirjastoista. Sähkökirjaa hätäisen tarpeeseen ei löydy suomeksi. Siksi katseltavaksi valikoitui ruotsinkielinen alkuteos Prästen i Uddarbo. Sen saa Google Books'ista muutamalla eurolla.

Prästen i Uddarbo. "Prästen i Uddarbo" är författaren Axel Hambraeus mest välkända och lästa roman. Boken filmatiserades även 1957 med den välkända skådespelaren Max von Sydow i huvudrollen.

Wikipedia sanoo kirjailijasta näin: Axel Edvard Hambraeus (1890-1983) var en svensk präst, kompositör och författare. Axel skrev både för barn och vuxna och hans berättelser utspelar sig ofta i hans barndomstrakter i Dalsland eller Västmanlands bergslag.

Näin Bookbeat esittelee teoksen:
Gustaf har länge vetat att hans liv ligger Guds händer och när han träffar Hanna vet han att det är hans tro som fört dem samman. Men hans jobb som predikant på ön Allerö går inte riktigt som han tänkt sig. Han kommer på kant med de högt uppsatta i församlingen som är missnöjda med hur han utövar sin tro och tvingas snart att lämna församlingen. Gustaf ger sig av, fast besluten att inte ge upp på Guds kall eller kärleken till Hanna, men vägen han tvingas gå är långt ifrån enkel och hans dröm om att bli präst långt ifrån lätt att uppnå ...

Uddarbon pappia ei voi pitää varsinaisena uskonnollisena kirjana, vaikka siinä on useita saarnoja ja muita unkontoon liittyviä kohtia. Se on hauska kertomus normeista poikkeavasta ja normeja rikkkovasta papista. Hän alkaa vapaakirkollisena saarnaajana, mutta haluaa (tietenkin) valtionkirkon papiksi ja onnistuukin pääsemään sellaiseksi. Elämä kuljettaa häntä paikasta toiseen. Kaikkialla hän saa asiat ja ajatukset muuttumaan uuteen hahmoon.

Teos on kirjoitettu kauniisti, mukanaan vievällä huumorilla. Lopun (kirjan ja papin) lähellä mopo karkaa kirjoittajalta ja päähenkilön teot alkavat näyttää mahdottomilta. Lopetus on kaunis. Siinä saa vaimokin ansaisemansa ylistyksen.


tiistai 22. elokuuta 2023

Tammisaaren taidemuseo Chappe

 Tammisaaressa on avattu hiljattain taidemuseo. Museo-sanaan usein liittyvä ummehtunut merkitys on sieltä kaukana. 

Itse rakennus on on moderni, omaa tyylisuuntaansa, ei kopioi mitään ympäristöstään, mutta istuu siihen hyvin. Se on aika iso suhteessa ympäristönsä rakennuksiin mutta ei dominoiva. Lähitöllä on montaa tyyliä olevia rakennuksia, Chappe tuo niihin uuden lisän. Parhaan esittelyn löytää suunnitelijoiden nettisivulta.


Chappessa on kolme suhteellisen pientä kerrosta. Johtuu tontin pienestä koosta. Toteutusta kaikkine portaineen voi pitää onnistuneena. Rakenteisiin on käytetty monin paikoin puuta, onnistuneesti tarkkaan viimeisteltynä.

Kuvalähde Chappe

Taidemuseon tarkoitus on tietenkin esitellä taidetta. Esillä onkin mielenkiintoisia toteutuksia. Niistä parhaiten museon sivulla.

Käykää ihmeessä tutustumassa.