Aristoteleen kantapää alkaa homehtua

Ylen radion ykköskanavalta tulee kerran viikossa ohjelma Aristoteleen kantapää. Ohjelma keskittyy suomen kielen käyttöön ja sen ongelmiin. Se on kovin hyödyllinen ohjelma. Esimerkiksi tänä aamuna siellä oli viisas professori haastateltavana aiheesta ymmärtäisikö Agricola nykysuomea. Oikein hyvä haastattelu.

Kuva: YLE

Mutta mitä varten Aristoteleen kantapään täytyy muilta osiltaan olla ihmeellistä pelleilyä? Osien alut (mitä ihmettä ovat nimeltään ne aina samanlaisina toistuvat alkuosat?) yrittävät olla jotain huumoria. Juontaja puhuu kummallisella rytmillä. Tämä kaikki kävisi hyvin yhdenkerran vitsinä. Mutta kun se toistuu kerrasta toiseen, vuodesta toiseen.

Nyt jo joutuin uudistamaan, ennen kuin amputaatio on tarpeen.

Blogimarkkinointi-kirjan markkinointiblogi

Blogimarkkinointi-kirjassa viitataan useaan otteeseen kirjoittajien yhteiseen blogiin blogimarkkinointi.fi. Kirjan luettuani tuli mieleen käydä tsekkaamassa, mitä tuo blogi sisältää. Postaukset ovat osia kirjan tekstistä. Ilmeisesti ne on pantu blogiin sitä mukaa kuin ne ovat valmistuneet. Rohkea teko, mutta varmasti viisas sellainen. Blogin lukija pystyy vakuuttumaan kirjan laadusta. Hän oppii jotain postauksista, mutta arvaa kyllä, että kaikki ei ole blogissa, joten kirja on kuitenkin viisasta ostaa.

Merkintöjä on runsaan puolen vuoden ajalta. Kirjan ilmestymisen jälkeen on maininta kirjan saamasta palkinnosta: ""Blogimarkkinointi pokkasi Kultasulan". Minkä minä sille voin, että mieleeni tuli lapsuuteni Kultasula-margariini. Markintä oli toukokuulta 2012. Ei sitten muuta. Blogi oli täyttänyt tehtävänsä ja sai mennä. Facebook-sivu on kituuttanut pidempään.

Blogin lukija on jätetty oman onnensa varaan. Ei merkintää, että tämä on loppu nyt. Ei ohjetta siirtyä lukemaan fb-sivua tai muita blogeja.

Mitäpä blogimarkkinointi-blogille voi muuta sanoa kuin: Loput palasessa (rest in piece).

Blogimarkkinointi

Katleena Kortesuo ja Jarkko Kurvinen: Blogimarkkinointi, blogilla mainetta ja kunniaa. Talentum 2011.

Kuvalähde: Talentum

Kirjan nimi kertoo sen sisällön ytimen, miten käyttää blogia hyväksi tuotteensa tai palvelunsa markkinoinnissa. Kokonaisuudessaan se kattaa paljon laajemman alueen. Nimi voisi olla vaikkapa "Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää blogeista liiketoiminnassa". Sellainen nimi taas olisi tylsä, eikä kukaan jaksaisi sitä edes muistaa.

Kirja kattaa laajalti eri tietämystasoja blogeista ja niiden hyödyntämisestä. Se alkaa blogin perustamisesta, sen nimeämisestä, teknisestä perustamisesta, kirjoittamisen vaikeudesta ja kaikesta, mitä aloitteleva bloggaaja kohtaa. Jatkosse edetään syvälle blogin lukijankunnan analysointiin ja blogin kävijämäärän lisäämiseen. Tämän skaalan tekijät hallitsevat taitavasti. Teksti pysyy koko ajan luettavana vähemmänkin taustatietoa omaaville. Toisaalta perusasiat on kirjoitettu niin sujuvasti, että niiden lukeminen ei kyllästytä, vaikka asiat jo tietääkin.

Kirjan näkökulma on pääosin sen kirjoittajien näkökulma, itsenäisten konsulttien, jotka markkinoivat itse palvelunsa. Viimeinen lyhyt luku käsittelee blogeja isommissa organisaatioissa. Se maistuukin jo puisevammalta. Saattaa tietysti johtua siitä, että kaikki isoja organisaatioita koskeva maistuu puulta.

Parasta teoksessa on sen antama tietoaines. Se on riittävän kattava, jotta pääsee eteenpäin, mutta ei masenna liioilla yksityiskohdilla. Blogien vaikutuksia ja hyötyjä koskevat pitkin koko tekstiä sijoitellut maininnat koettelevat lukijan uskomiskykyä. Vähempi ja paremmin perusteltu ylistäminen olisi riittänyt.

Blogimarkkinointi on mainio kirja jokaiselle, joka hyödyntää tai harkitsee blogia liiketoimintansa tukena. Siitä on paljon hyötyä myös harrastelijabloggaajalle, jolla ei ole liiketoimintatavoitteita.

Huonot jauhot pussissa

Minä teen leivän pari kertaa viikossa. Teen sen leipäkoneella. Olen tehnyt niin jo suunnilleen kolmekymmentä vuotta. Yritän saada leivästä paitsi hyvän makuisen myös mahdollisimman terveellisen. Lisään leipään runsaasti terveellisiä ainesosia: tuottajamyynnistä ostettuja grahamjauhoja, ruisjauhoja, pellavansimeniä, auringonkukansiemeniä jne. Kaikille näille on ominaista huono nousukyky. Sen kompensoimiseksi käytän taikinan perusosana erikoisvehnäjauhoja. Ne nousevat paremmin kuin tavalliset ja kantavat ison kuorman nousukyvytöntä tavaraa. Esimerkiksi tällainen resepti toimi aikaisemmin hyvin

- 2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
- 1 dl tuottajatorin grahamjauhoja
- 1 dl kaupan kokojyvävehnäjauhoja
-1dl ruisjauhoja
- 3/4 dl mysliä tai hiutaleita
- 1,5 rkl rypsiöljyä
- 2 rkl leipäsiirappia
- 1 tl suolaa
- 2,5 dl vettä.

Tämä toimi siis hyvin. Leivästä tuli riittävän korkea ja yläpinnaltaan kauniisti kaareutuva. Mutta ei toimi enää. Leipä lässähtää keskeltä syvälle kuopalle, on liian tiivistä ja maistuu vähäsen raa'alta.

Epäilin, että mukana oli liian paljon nousematonta tavaraa. Lisäsin erikoisvehnäjauhojen osuutta. Ei parantunut. Tulin siihen tulokseen, että ongelma onkin erikoisvehnäjauhoissa. Ostin uuden pussin. Ei muutosta. En keksi muuta selitystä kuin että Sunnuntai-erikoisvehnäjauhot eivät nouse. Päätin ostaa jotain muuta merkkiä.

S-marketissa oli jauhoja kahta merkkiä: Sunnuntai ja Rainbow. Muistin, että Rainbow-jouhot valmistaa Helsingin myllyt. Ne saivat Hesarin testissä hyvän arvosanan. Tarkistin kuitenkin pussista. Jauhot tekeekin nyt Ravintoraisio, se sama jonka tuote Sunnuntai on. S-ryhmä on siis vaihtanut toimittajaa. Mitäpä sen on väliä, nousevatko jauhot vai eivät, kunhan saa halvalla.