Perunamaalla

Syksy on hyvä vuodenaika, ainakin silloin, kun ei sada. Tänään ei satanut. Oli kiva kaivaa esiin valtavan suuria puhtaan kellertäviä perunoita kuohkeasta mullasta. Ne eivät olleet siellä sattumalta, vaan seurausta siitä, että olin keväällä istuttanut siemenperunat; kuokalla kovan ähinän ja puhinan säestyksellä.

Pari vuotta sitten kaadoin pusikon paikasta, jossa on ollut peltoa joskus sata vuotta sitten. Koska se on ollut peltoa, siinä ei ole kiviä. Koska siinä on ollut epämääräistä pusikkoa vuosikymmenet, maassa on paksulti puoliksi lahonnutta eloperäistä ainetta. Perunat kasvavat siinä hyvin ja sitä on helppo käsitellä, istuttaa ja kaivaa kuokalla. Kantoja ja juuria on tietysti paljon, mutta mitäs niistä. Aika hoitaa ne. Sillä välin kasvatan perunat kantojen välissä.

En käytä apulantaa. Maa köyhtyy, jos ravinteita ei lisätä, koska peruna on melkoinen ravinteiden kuluttaja. Lisään niitä niittämällä heinää viereiseltä niityltä ja laittamalla ne perunapenkkien väleihin. Ne maatuvat ja antavat perunoille ravinteita. Seurauksena niitty köyhtyy. Sekin on tarkoitus. Tavoittelemani kukkaniityn pitää olla ravainteista köyhä.

Omenahilloa leipäkoneella

Ostin jokin aika sitten Panasonic-merkkisen leipäkoneen. Siinä on ohjelma myös hillon tekoon. Olen kokeillut ohjelmaa pari kertaa ja se näyttää toimivan.

Ohje

Pesen omenat. Leikkaan siemenkodat ja huonot kohdat pois. Raastan omenat yleiskoneella karkealla terällä. Laitan raasteen ja sokerin koneeseen. Tunnin ja neljänkymmenen minuutin jälkeen on valmista. Purkit pitäisi kuumentaa uunissa tai kiehuvassa vedessä. Tällä kertaa laistoin sen vaiheen. Säilynevät näinkin, koska hillo on tarkoitus syödä lähiviikkoina. Aika näyttää.

Raaka-aineet ja tarvikkeet

Omenoita niin että niistä saa 800 g raastetta
Hillosokeria 150 g
Taloussokeria 250 g
hillopurkkeja

Työvälineet

Pieni veitsi
kolme muovikulhoa
Yleiskone
Panasonic 2500 -sarjan leipäkone
Pieni muovikauha


Kone auttaa hillon teossa, mutta ei niin paljon kuin luulisi. Suusi osa työstä on omenoiden leikkaaminen ja raastaminen. Kone ei liioin osaa purkittaa hilloa. Mutta vieressä kyttäämisestä se vapauttaa.

Hilloa koneella tulee surkean vähän kerrallaan. Se onkin paikallaan lähinnä, kun haluaa kokeilla uutta reseptiä.

Meillä oli aikaisemmin muistaakseni Wilfa-merkkinen leipäkone, joka myös väitti osaavansa tehdä hilloa. Lopputulos oli kuumennettua omenamössöä. Mitään säätövaraa ei ollut. Panasonicissa voi määrätä, kuinka kauan se kuumentaa hilloa.

Bloginpitäjä kertoo itsestään

Netissä seikkaillessa sattui vastaan blogi, josta ei ihan päässyt käsitykseen, mitä siellä oli taustalla. Niinpä nappasin esiin tietoja kirjoittajasta -välilehden. Johan selvisi. Tätä mieltä oli bloggaaja lukijoistaan.

Tällä tavalla sitä tuli erehdyttyä kyyläämään ja varsin tarkoitusena saada tietoa bloggaajasta. Sanamuodoista tuli sen verran paha mieli, että en sitten edes kirjoittanut anteeksipyyntöä blogin kommenttikenttään.

Jäin mietteisiin, ovatko kyylääjät kansanryhmä.