Kuvassa ovat Laaksolahden uimarannan palvelurakennukset. Tästä on vaikea sen enempää säästää.
torstai 18. helmikuuta 2016
tiistai 9. helmikuuta 2016
Pässit
Yllä on elokuvan perustiedot Finnkinon sivulta kaapattuna. Sitä luonnehtii Kino Engel seuraavasti:
Islannin karulla maaseudulla, kaukaisen laakson perukalla asuu kaksi veljestä, jotka eivät ole puhuneet toisilleen 40 vuoteen. Nyt mykkäkoulun on pakko loppua sillä heidän on pelastettava kaikkein kallisarvoisin omaisuutensa, rakkaat lampaansa. Rakkautta & Anarkiaa -festivaalisuosikki ja Islannin Oscar-ehdokas.
Jouni menee eteenpäin verkkaisesti, antaen kaikelle aikansa. Näyttelijät ovat mainioita ja kuvaus loistava. Maisemat eivät voisi olla matkailumainoksessa sen parempi.
lauantai 6. helmikuuta 2016
Teemestarin kirja
"Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja on harvinaisen uskottava ja pelottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudestamme. Samalla Itärannan kieli on kuitenkin kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta. Esikoiskirjailijalta todellinen taidonnäyte! Teemestarin kirja voitti Teoksen suuren fantasia- ja scifikirjoituskilpailun, johon osallistui yli 350 käsikirjoitusta."Kustantajan teosesittely, kirjailijaesittely ja kustantajan arvostamat arvostelut ovat täällä. wikipediassa on laajempi henkilöesittely ja runsaasti linkkejä. Kirjailijan omat sivut ovat täällä. Päiväkirja on nukahtanut lokakuulle, kuten niin moni muukin blogi, mitä kuuluu ja ajankohtaista -palsta.
Uskottavuudesta ja mahdollisuudesta voi olla montaa mieltä, kuten fantasiakirjoista yleensäkin. Mutta kielestä ja taidonnäytteestä olen samaa mieltä kuin kustantaja. Itäranta hallitsee tekstinsä, ei syyllisty klisesiin, ei mässäilyyn eikä tavanomaisiin juonenkulkuihin.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen. Räiske- ja mäisketekstien kaipaajalle voi olla puuduttavaa. hitaan tekstin nautiskelijalle sitäkin parempi.
lauantai 30. tammikuuta 2016
Tapporauta
Joskus kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten sattui onnettomuus, jossa henkilö kaatui oven aukipitämiseen tarkoitettuun metallitappiin. Hetikohta tuli määräys, jossa määrättiin sellaiset poistettaviksi tai varustettavaksi paksunnoksella. Ei ole tähän mennessä tehonnut.Kuvassa on sentin paksuinen ja parikymmentä senttiä pitkä tappi Kallion suunnalta. Saman näköisiä tappeja näkee kaupungilla useissa paikoissa. Ennemmin tai myöhemmin joku kaatuu taas sellaiseen. Se on sitten kanttuvei sitä mukaa.
Haloo Helsingin kaupunki!
sunnuntai 17. tammikuuta 2016
Norma
Sofi Oksanen: Norma, Like 2015
Liken sivulla on oikeastaan sanottu jo kaikki tarpeellinen, noin arvostelumielessä. Kirjalla on myös oma nettisivu, sopii erityisesti fanittajille.
Kirja etenee kahdessa tasossa. On verkkaisesti kulkeva juoni tapahtuma-ajassa. Päähenkilö ja samalla lukija saavat vähän väliä lisää tietoa tapahtuneesta muilta kyselemällä ja erityisesti äidin jättämistä videoista. Normassa aika kulkee lineaarisesti. Se on lukijalle helpompaa kuin Puhdistus-kirjan ratkaisu, jossa vastaava on toteutettu poukkimalla ajassa sinne tänne ja vaihtamalla taajaan näkökulmahenkilöä. Epäilemättä useat kirjailijat seuraavat tulevien kirjojensa rakenteessa Oksasta.
Normassa näkökulmahenkilöitä on kaksi. Norma ei piilottele juuri mitään lukijalta, muttaMarion tietää ja tekee asioita, joita ei lukijalle kerrota. Tapa on kai pakollinen nykyaikana.
Oksanen osaa asiansa. Teksti on sujuvaa. Jännite säilyy kirjan läpi. Kerronta etenee verkkaisesti. Loppu on yllättävä paitsi juonen myös toteutustavan näkökulmasta. Oksanen on tehnyt sellaisen kirjan kuin on halunnut.
Alussa esitellään useita henkilöitä. Nämä kannattaa opetella, koska he ovat mukana koko kertomuksen ajan. Tässä pientä apua. Juonta ei seuraava luettelo paljasta.
Elli Naakka, höperö mummo.
Anita Ross, Ellin tytär, kuollut.
Reijo Ross, Anitan ex mies.
Norma Ross, päähenkilö.
Albiino, tytär Reijo Rossin uudesta avioliitosta.
Helena, Anitan ystävätär, "hullu".
Max Lambert, Helenan ex mies.
Marion, näiden tytär.
Alvar, näiden poika.
Alla, Max Lambertin uusi vaimo.
Sitten on vielä Eva, jonka asemaa lukija joutuu miettimään.
| Kuva liken sivulla |
Liken sivulla on oikeastaan sanottu jo kaikki tarpeellinen, noin arvostelumielessä. Kirjalla on myös oma nettisivu, sopii erityisesti fanittajille.
Kirja etenee kahdessa tasossa. On verkkaisesti kulkeva juoni tapahtuma-ajassa. Päähenkilö ja samalla lukija saavat vähän väliä lisää tietoa tapahtuneesta muilta kyselemällä ja erityisesti äidin jättämistä videoista. Normassa aika kulkee lineaarisesti. Se on lukijalle helpompaa kuin Puhdistus-kirjan ratkaisu, jossa vastaava on toteutettu poukkimalla ajassa sinne tänne ja vaihtamalla taajaan näkökulmahenkilöä. Epäilemättä useat kirjailijat seuraavat tulevien kirjojensa rakenteessa Oksasta.
Normassa näkökulmahenkilöitä on kaksi. Norma ei piilottele juuri mitään lukijalta, muttaMarion tietää ja tekee asioita, joita ei lukijalle kerrota. Tapa on kai pakollinen nykyaikana.
Oksanen osaa asiansa. Teksti on sujuvaa. Jännite säilyy kirjan läpi. Kerronta etenee verkkaisesti. Loppu on yllättävä paitsi juonen myös toteutustavan näkökulmasta. Oksanen on tehnyt sellaisen kirjan kuin on halunnut.
Alussa esitellään useita henkilöitä. Nämä kannattaa opetella, koska he ovat mukana koko kertomuksen ajan. Tässä pientä apua. Juonta ei seuraava luettelo paljasta.
Elli Naakka, höperö mummo.
Anita Ross, Ellin tytär, kuollut.
Reijo Ross, Anitan ex mies.
Norma Ross, päähenkilö.
Albiino, tytär Reijo Rossin uudesta avioliitosta.
Helena, Anitan ystävätär, "hullu".
Max Lambert, Helenan ex mies.
Marion, näiden tytär.
Alvar, näiden poika.
Alla, Max Lambertin uusi vaimo.
Sitten on vielä Eva, jonka asemaa lukija joutuu miettimään.
torstai 14. tammikuuta 2016
Pakolaispolitiikkaa ennen vanhaan
Pakolaisista oli erimielisyyttä jo aikoja sitten. Juttu on merkitty muistiin 1937 tai 1938 mutta koskee paljon aikaisempia aikoja. Kuva on teoksesta Kotiseudun tarinoita, toimittanut Lauri Simonsuuri, SKS 1951.
lauantai 9. tammikuuta 2016
Star Wars: The Force Awakens
Talven mäiskekuva on nähty.
Seuraavassa on vahvoja viittauksia elokuvan sisältöön. Tarkka juoniseloste on Wikipediassa.
Ensin 3D:stä. Tämä oli ensimmäinen näkemäni 3D-elokuva. Ajoittain kolmiulotteisuus näytti oikealta, vaikkakin kummallisella tavalla ylikorostuneelta. Välillä kaksiulotteiset hahmot liikkuivat eri syvyyksillä kolmiulotteisessa tilassa. Tilannetta eivät mitenkään parantaneet likaiset 3D-lasit. Terveiset Finnkinolle: laseja voisi tarkastaa ja puhdistaa. Taidan jättää seuraavan 3D-yrityksen odottamaan tekniikan kehittymistä.
Animaatiot ovat korkealaatuisia ja näyttelijätyö kelvollista. Elokuvan tapahtumat, roolihenkilöt ja ympäristöt hämmästyttävät. Melkein kaikki on aiempien Star Wars leffojen vastaaavien suoria kopioita tai muunnelmia. Kuolontähti on nyt planeetta, mutta yhtä kaikki se tuhoaa sinkoamallaan säteellä. Ja sen toisen kerran ampumisen estämiseen tulee kiire, kuten ennenkin. Onneksi heikko paikka on jonkilainen generaattori, kuten ennenkin. Ja se tuhotaan x-hävittäjillä hyökkäämällä, kuten ennenkin. Uusi maskijätkä pitää hassua tötteröä päässään ihan huvin vuoksi, ei pysyäkseen hengissä kuten Darth Vader.
Viittauksia edeltäviin leffoihin on runsaasti, osa niistä huumoria. Yleisö ei innostunut nauramaan. Myös muuta maailmaa muistetaan, Aatu-setäkin on päässsyt yhden kohtauksen innoittajaksi.
Vanhojen 4-6 osien pääroolien näyttelijät ovat päässet mukaan vanhoissa rooleissaan. Luke on mukana vain viimeisellä minuutilla. Muutenkin on pelattu varman päälle. Samalla on vältetty pahimmat ylilyönnit.
Yhdestä asiasta Disneylle suuri kiitos. Melkein jokaiseen Disney-leffaan kuuluvaa putoamiskiljuntaa ei ollut.
Seuraavassa on vahvoja viittauksia elokuvan sisältöön. Tarkka juoniseloste on Wikipediassa.
Ensin 3D:stä. Tämä oli ensimmäinen näkemäni 3D-elokuva. Ajoittain kolmiulotteisuus näytti oikealta, vaikkakin kummallisella tavalla ylikorostuneelta. Välillä kaksiulotteiset hahmot liikkuivat eri syvyyksillä kolmiulotteisessa tilassa. Tilannetta eivät mitenkään parantaneet likaiset 3D-lasit. Terveiset Finnkinolle: laseja voisi tarkastaa ja puhdistaa. Taidan jättää seuraavan 3D-yrityksen odottamaan tekniikan kehittymistä.
Animaatiot ovat korkealaatuisia ja näyttelijätyö kelvollista. Elokuvan tapahtumat, roolihenkilöt ja ympäristöt hämmästyttävät. Melkein kaikki on aiempien Star Wars leffojen vastaaavien suoria kopioita tai muunnelmia. Kuolontähti on nyt planeetta, mutta yhtä kaikki se tuhoaa sinkoamallaan säteellä. Ja sen toisen kerran ampumisen estämiseen tulee kiire, kuten ennenkin. Onneksi heikko paikka on jonkilainen generaattori, kuten ennenkin. Ja se tuhotaan x-hävittäjillä hyökkäämällä, kuten ennenkin. Uusi maskijätkä pitää hassua tötteröä päässään ihan huvin vuoksi, ei pysyäkseen hengissä kuten Darth Vader.
Viittauksia edeltäviin leffoihin on runsaasti, osa niistä huumoria. Yleisö ei innostunut nauramaan. Myös muuta maailmaa muistetaan, Aatu-setäkin on päässsyt yhden kohtauksen innoittajaksi.
Vanhojen 4-6 osien pääroolien näyttelijät ovat päässet mukaan vanhoissa rooleissaan. Luke on mukana vain viimeisellä minuutilla. Muutenkin on pelattu varman päälle. Samalla on vältetty pahimmat ylilyönnit.
Yhdestä asiasta Disneylle suuri kiitos. Melkein jokaiseen Disney-leffaan kuuluvaa putoamiskiljuntaa ei ollut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
