Kuulin tahtomattani tai ehkä tahtoen pätkittäin naapuripöydän miesten keskustelua. Tukevatekoinen vanhahko mies oli lähinnä äänessä. Hänellä oli kerrottavana omat karskit uroteot menneinä vuosina. Välillä hän kertoi äidistään, kuinka tämän vanheneminen oli hankalaa. Sitten taas sankaritarinaa. Havahduin lauseeseen:
Tossa on ovi, äiti sano. Käski oman pojan pois. Mulle tuli kylmät väreet, kun äiti sano. Sankaritarinoiden jatko seurasi. Keskityin omiin asioihini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti