Tämä teos on selvästi parempi kuin NTK:n ensimmäinen kirja, Salmikämpän pojat. Riikkilä osaa kirjoittaa sujuvasti, juonessa pysytään, se etenee, eikä kerronta poikkea sivupoluille. Vapaavuoren tapaisesta uskonnon pakkosyötöstä ei ole tietoakaan.
Kymmenvuotiaat pojat viettävät kesälomaa rannikkokaupungissa. Elämä on raiteillaan, ajoittain liiankin tylsää. Sitten alkaa tapahtua merkillisiä asioita: Jahti uppoaa. Pojat pelastavat matkustajat. Nämä osoittautuvat kummallisiksi. Ilmestyy tunttematon hiippailija. On poliisi, on tuntematon nainen. Rikoksia tapahtuu siellä täällä. Loppua kohti salaisuudet punoutuvat yhteen. Pojilla on merkittävä rooli vauhdikkaassa huippukohdassa.Lukijaa oudoksuttaa hillitön aseiden käyttö. Pojat tulittavat ilmakiväärillä tyyppiä, joka on heistä epäilyttävä. Poliisi ampuu täyden lippaan pakenevan hiippailijan perään.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten nykypäivän kymmenvuotias kokee tämän kirjan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti