lauantai 22. elokuuta 2015

Elina Tiilikka fiktion maailmassa

Elina Tiilikka: Myrsky, Gummerus 2011.

Teksti sisältää juonipaljastuksia.

Kustantaja luonnehtii teosta näin:

Villi tarina maanisdepressiivisestä tytöstä
Myrsky on nuori taideopiskelija, joka ajautuu vaarallisiin tilanteisiin. Hän sairastaa maanisdepressiivisyyttä ja käyttäytyy arvaamattomasti. Hän ei ole tarkoituksella paha, mutta kylläkin holtiton eikä ota vastuuta tekemisistään. Pohjimmiltaan hän on vain eksynyt tyttö, joka ei sopeudu minnekään. Myrsky ottaa hatkat koulusta ja tapaa tien päällä Marekin, puolalaisen prätkämiehen, jonka kyytiin hän lähtee. Myrsky ja Marek ovat kuin Pohjolan Bonnie ja Clyde. He elävät vallatussa talossa, ryöstelevät kioskeja ja polttelevat aamupalaksi jointtia. Elämä veitsenterällä on rankkaa, ja usein seuraukset ovat rumat.
Elina Tiilikka herätti omakohtaisella esikoisteoksellaan Punainen mekko valtavan huomion. Myrsky on fiktiivinen tarina, raju kuvaus todella levottomista ihmisistä. Kerronta on paljasta ja koskettavaa, mikä tekee romaanista oudolla tavalla aidon ja puhuttelevan.

Tiilikan huorauskirjaa mainostettiin elämäkerralliseksi.  Tässä tapauksessa korostetaan fiktiivisyytä. Syytä onkin. Päähenkilö tappaa sivullisen ja antaa syyn valua miesystänsä kontolle. Eipä kannattaisi kehua sellaista omaelämäkerralliseksi. Mutta fiktiiviselle henkilölle homma kannattaa. Murha ja miesystävän saaminen sitä lusimaan parantavat kaksisuuntaisen mielialahäiriön.

Kustantaja puhuu paljaasta ja koskettavasta kerronnasta. Mainitsematta jää puuduttava selittäminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti