Lainasin teoksen Helmetistä etsiessäni lintukotolaisia koskevaa aineistoa. Siihen kirja ei paljon auttanut. Roineen lintukotolaisilla ei ole juurikaan tekemistä kansanperinteen lintukotolaisten kanssa. Muutoin Roineen kirja oli mielenkiintoinen tuttavuus. Teoksen sijaintipaikaksi Helmet antoi Pasilan kirjavaraston, eli se ei ollut aktiivisessa kierrossa. Ei ihme, kirja on painettu 1944. Monta kertaa se on ehtinyt olla lainassa. Kannet ja selkä ovat kuluneet kovassa käytössä.
Erikoista kirjassa oli myös takakannen sisäpuolella oleva tasku. Kirjan ollessa kirjastossa, siinä oli muinoin kirjan kortti. Kun kirja lainattiin, kortti jäi kirjastoon osoittamaan kenellä kirja oli lainassa. Taskuun pantiin eräpäivän ilmaiseva kortti. Täysin manuaalista ja toimivaa.
Kirjan sadut ovat hauska sekoitus perinteistä satumaailmaa, arkipäivän elämää ja suoraviivaisia poikki ja pinoon -ratkaisuja. Esimerkiksi oravat nakertelevat siemeniä kävyistä ja keittävät aterian päälle kahvia. Roine ehti kirjoittaa valtavan määrän satuja, vaikka alkoi myöhään ja kuoli viisikymppisenä. Nopea rutiini näkyy tässäkin teoksessa. Sadut on kirjoitettu varmalla kädellä mutta syvyyksiä miettimättä. Erityisesti nimikkosatu on nopsaan nikkaroitu ja arkku valmis. Vähän harmittaa, noin lintukotolaisten puolesta.
Kirjailijasta on lyhyt ja naseva leämäkerta täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti