Mikäkö siitä tekee ns. roskakirjan? Selkeät lähes stereotyyppiset henkilöt, jyrkkä hyvä-paha -asetelma, arvattava loppu, omanlaisensa moraali jne. Hyvät ovat hyviä, pahat ovat pahoja ja naiset ovat naisia. Epämääräinen tyyppi kertoo valheita sankarista. Pum ja siitä päästiin. Roisto lyö naista. Pum ja siitä päästiin. Toinen roisto tekee naiselle ehdotuksia. Pum ja siitä päästiin. Toinen pääkonnista tulee pihaansa väärään aikaan. Pum ja se siitä. Välttämätön ja väistämätön ottelu pääsankarin ja pääkonnan välillä on vähän ennen loppua. Sankari pääsee yllättämään konnan. Hän käskee tämän heittää pois asevyönsä ja riisuu omansa. Sitten mäiskitään nyrkeillä niin perusteellisesti. Naiset katsovat sivusta naama kalpeana, eivät ota maassa lojuvaa asearsenaalia käyttöönsä ja pistä hommaa selväksi. Tyhmiähän naiset ovat. Mutta yllätys yllätys. Roisto on pääsemässä niskan päälle. Silloin sankareista vähäpätöisin ampuu hänet puskista.
Surkea teos. Selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Ei sanoilla keekoilua, ei uusia kielikuvia. Ei yhtään sorrettua kansaa tai kansanryhmää, ei edes intiaaneja virolaisista nyt puhumattakaan. Lineaarinen aika, ei takaumia, ei ennakointeja. Ei seksuaalista väkivaltaa, ei seksikohtauksia. Mikä pahinta, suljettu loppu.
Kirjaa ei löydy Wikipediasta eikä muualtakaan. Ilmeisesti se on julkaistu USAssa vain lehdessä. Miksi sitten kirjana suomessa? Jää salaisuudeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti