Bogart sai tästä leffasta oscarin ja Hepburn oli edokkaana. Hämmästyttävää. Aika on ajanut tämän elokuvan ohi pahan kerran.Tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan ensimmäisen maailmansodan aikaan. Saksalaiset tekevät ensin pahojaan. Päähenkilöt päättävät upottaa saksalaisen sotalaivan. Sitten lasketaan jokea pitkin pienellä höyrylaivalla järvelle, jolla laiva seilaa. Luonto vastustaa kerran toisensa jälkeen. On ampiaisia, iilimatoja, kaislikkoa ja tietenkin kauheita koskia yksi toisensa jälkeen. Siinä sivussa rakastutaan pikkasen. Rutiininomaisesti ja kyllästyneesti. Kuka sitä jaksaa rakastua innokkaasti kerran toisensa jälkeen sekä valkokankaalla että todellisessa elämässä?
Lopussa on olevinaan pikku jännitystä, kun sankarit joutuvat saksalaisten vangiksi ja saksalaiset aikovat hirttää heidät. Kohtaus on pikemminkin humoristinen kuin pelottava. Jotta ketään ei hirvittäisi, vähän väliä näytetään, että saksalaisten laiva tulee tuhoutumaan.
Oscarin ansaitsevat virran rannan apinat ja virtahevot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti