Heurekassa

Kävin Heurekassa. Ensimmäistä kertaa ja suurin odotuksin. Niin paljon oli tuosta ihmepaikasta kirjoitettu.
Mutta mutta; ei napannut. Ilmeisesti olin väärän ikäinen tai muuten perustympääntynyt. Mars-näyttely oli viritetty kysymykseen: haluaisitko matkustaa Marsiin. Ilman näyttelyäkin tiesin, että en halua. Tarjotut perusfaktat olivat tuttuja. Tärisevällä alustalla seisominen ei antanut kiksejä. Päänäyttely ei vaan innostanut. Lisäksi useat demot olivat rikki. Monet opasteet olivat huonoja. Klassikkonäyttely oli parempi. Valitettavasti sielläkin oli rikkinäisiä demoja.

Planetariossa katsoin Tie tähtiin -esityksen. Eipä juuri innostanut, kun valoläiskien vyöryt virtasivat pitkin kattopintaa. Selostus oli lässyttävä. Kaikki asiat olivat tietysti tuttuja. Hyvällä havainnollistuksella niistä olisi saanut silti kiinnostavia. 

Myymälä oli turistimestan putiikiksi korkeatasoinen. Tavara oli kohtalaisen laadukasta ja viritetty Heurekaan sopivaksi. Tehtäväkirjoja pelejä ja muuta kehittävää.

Paras odotti ulkona. Kävelimme täydellisessä syyssäässä jokivartta Kielotielle ja takaisin. Kaunis ympäristö, suorastaan idyllinen.