Mehua keittämässä

Minä olen niin vanhanaikainen ihminen, että keitän mehua viinimarjoista. Höyrystimellä eli
Mehumaijalla. Se kannattaa tehdä ulkona. Saa raikasta ulkoilmaa. Ja vaikka energiaa tarvitaan vain muutama kilowattitunti, se on poissa lämmittämästä muutenkin liian kuumaa asuntoa. Ulkona voi myös puuhata vesien (pitääkö sanoa vetten?) kanssa vapaasti, läikyttää kuten tahtoo ja kaataa "lattialle".

Tänä vuonna satoi. Siirsin keittopaikan paviljongin sisään.

Kerään marjat pensaista ämpäriin eli sankoon. Kukkuraisesta ämpäristä tulee kukkurainen maijallinen. Huuhtelen marjat puutarhapöydällä. Otan ämpärin lähes täyteen vettä. Ripottelen marjat sinne vähän kerrallaan. Roskat ja pilalliset marjat nousevat pinnalle. Kaadan ne pois. Nostan marjat lävikköön ja siitä maijaan. Lisään kilon verran sokeria sekaan. Sitten maija levylle.

Pullot ovat varastossa pestyinä uutta kesää odottamassa. Huuhdon ne vielä kevyesti. Steriloin pullot isossa kattlilassa. Panen pari pulloa kerrallaan kiehuvaan veteen ja annan keittyä hetkisen. Sitten vain mehua lorottamaan.

Pulloina käytän patenttikorkillisia olutpulloja. Ne ovat sekä pullottaessa että käytettäessä paljon mukavampia kuin kumitulpat. Ja pullojen hankkiminen on pelkkä ilo. Taloudellistakin se on. Pullo täynnä olutta maksaa vähemmän kuin vastaava pullo tyhjänä.

Postin "asiakaspalvelu" harhateillä - tai siten minä olen ääliö

Posti on laittanut pakettiautomaatteja ympäri kaupunkia. Oikein hyvä juttu. Postilla on palvelu, jossa voi määrätä, mihin automaattiin pakettinsa haluaa. Hyvä juttu sekin. Hiljattain tuli automaatti myös Lähderannan S-markettiin. Menin Postin sivulle ohjaamaan pakettini Lähderannan automaattiin. Sivulla voi pyytää lähimmistä automaateista listan postinumerolla. Annoin Lähderannan postinumeron. Valittavaksi tuli lista automaateista ympäri Espoota ja osaa Helsinkiä, mutta ei Lähderannan automaattia. Annoin Postille palautetta.

"Ohjaisin pakettini S-market Lähderantaan, mutta ei sitä ei ole vaihtoehdoissa postinumerolla 02720."

Ja Posti vastasi.

Hei!

Kiitos yhteydenotostasi, joka koski S-market Lähderannan Smart pakettiautomaattia.

Kirjauduttuasi "Omat palvelut" verkkopalveluumme, kirjoita pakettiautomaatin hakusanaksi Espoo. Saat vaihtoehdoiksi kaikki Espoossa sijaitsevat Smart pakettiautomaatit ja voit valita haluamasi automaatin.

Ystävällisin terveisin

Tuija Pulju

No just joo.  Sensijaan että tutkisivat, mikä ongelma heidän järjestelmässään on, viittaavat että minä olen hölmö. Onhan se vastaajalle paljon helpompaa. En mennyt kokeilemaan heidän konstiaan. Vika on joka tapauksessa olemassa, koska postinumerolla ei löydy, kuten pitäisi.

Vähän myöhemmin tilasin tavaraa verkkokaupasta. Siellä oli mahdollisuus valita pakettiautomaatti aiva vastaavalla tavalla kuin Postin palvelussa. Annoin Lähderannan postinumeron. Sivu tarjosi kaikkia muita aivan samalla tavalla, kuin Postin palvelu. Kokeilin hakea sanalla "Espoo". Sama juttu. No, valitin Postille vastaamalla saamaani mailiin.

Hyvä Posti

Asiakas ei ole aina väärässä. Kun asiakas sanoo, että ei toimi, voisi tarkistaa, toimiiko.

Tilasin juuri tuotteita verkkokaupasta, jossa voi valita Postin pakettiautomaatin.
Lähderannan S-arketin automaattia ei saa näkyviin valinnalla espoo, ei liioin valinnalla
02720, joka on Lähderannan postinumero. Jouduin ohjaamaan paketin Leppävaaraan.

Ei ihme, että en ole koskaan nähnyt kenenkään ottavan pakettia Lähderannan automaatista.

Alpo Tiilikka

Ja Posti vastasi.

Hei!

Kiitos vastauksestasi.

Ikävä kuulla, ettei Lähderannan Smart-posti automaattia ole löytynyt käyttämäsi verkkokaupan listalta.

Meillä Postilla on käytössä Paketin ohjauspalvelu. Paketin ohjauspalvelun avulla voit valita, mistä noudat verkkokaupasta tilaamasi paketit. Voit tehdä Paketin ohjauksen Lähderannan Smart-automaattiin verkkopalvelussamme osoitteessa https://www.posti.fi/omatpalvelut/ . Verkkopalveluumme voit kirjautua verkkopankkitunnuksillasi, Postin käyttäjätunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla ja lukijalla.

Jotta Paketin ohjauspalvelu toimii, täytyy seuraavat kolme ehtoa täyttyä:
- lähettäjän tulee käyttää sähköistä ennakkoilmoitusta paketin seurannassa
- postinumeron paketin päällä tulee olla sama kuin kotipostinumerosi, jos paketin päällä on esim. noutopisteen postinumero ei paketin ohjauspalvelu tunnista lähetyksesi siirtoa
- lähetyksessä tulee olla sama matkapuhelinnumero kuin paketinohjauspalvelussa on kerrottu.

Ystävällisin terveisin

Tuija Pulju


Käskevät minun menemään siihen palveluun, jonka toimimattomuudesta olin aiemmin valittanut ja joka kirjeenvaihto oli mailini häntänä. Ei kai kukaan ihminen toimi tällä tavalla. Epäilen vahvasti, että "Tuija Pulju" on tietokoneohjelma, joka etsiin tekstistä avainsanoja ja päräyttää sitten vakiovastauksen.

Voi hyvä Posti. Kertokaa minulle, miten voin käyttää Lähderannan pakettiautomaattia. Siis kertokaa sellainen tapa joka toimii.

Fiskarsissa

Kävimme Fiskarsissa taas kerran, kuten melkein joka vuosi. Paljon ei ollut muuttunut. Se on hyvä. Vähä muutos oli sekin hyvään suuntaan. Parkkipaikka oli kasvanut. Se lienee välttämätöntä. Parkkipaikan vieressä oli uusi hieno leikkipaikka. Mainio juttu pienten lasten vanhemmille.

Ravintola Kuparipaja. Se sijaitsee hienolla paikalla, kosken vierellä. Ruoka oli todella hyvää. Palvelu taas oli kylmää, melkeinpä ynseätä. Onko pakko katsoa poispäin jo, kun on asettamassa lautasta pöydälle? Asiakkaan kiitoksen vastaanotti tarjoilijan selkä. Maksamista sai odotella pitkään, mutta niinhän asia on melkein joka paikassa.

Näyttelyt: Kommentoikoon se, joka taidetta ymmärtää. Virkistävää joka tapauksessa.

Kaupat: Fiskarsin omat myymälät tietysti. Siistit ja tuotteet hyvin esillä. Muissa mukava kokoelma suomalaista käsityötä. Mutta mutta. Siinä keltaisessa kivitalossa haisi home. Ja se haisi myös sieltä ostetuissa tavaroissa. Näin on ollut jo aikaisempinakin vuosina. Kuinka niin voi olla? Eivätkö myyjätkin sairastu?

Yhteenveto: Ensi vuonna uudestaan.

Etanoita on riittävästi

Etanoita riittää. Kun kävelee pihassa tai puutarhassa, kuuluu tasaiseen tahtiin pieniä rasahduksia. Harmittaa jotenkin. Enhän minä haluaisi olla mikään etanoiden kiduttaja. Kärsivällisyys ei riitä siihen, että jokaisesta tarkistaisi, kuoliko se vai jäikö kitumaan.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun löysin etanoita marjapensaista. Vatuissa niitä on myös ja jopa nokkosissa. Olen luullut, että salaatti on etanoiden herkkua. Ja onhan niitä siellä, mutta niin vähän, että isompaa haittaa ei ole syntynyt.

Yksi etana löytyi marjojen joukosta mehumaijasta. Montakohan tuli keitettyä mehuksi?

Heinäpoutia

On pidellyt poutia. Kasvusto lakastuu sieltä täältä. Kastella uskallan vain tärkeimmmät, sillä kaivo on jokseenkin tyhjä. Maanviljelijä kävi niittämässä ja paalaamassa heinän pellosta. Kuivuuden takia hehtaarin pläntistä tuli vain neljä paalia. Edellisellä kerralla saalis oli yhdeksän paalia.

Lapsuudessani heinä korjattiin kuivana. Maanviljelijät jännittivät, jatkuuko poutia niin kauan, että heinä saadaan sisään. Nyt on päinvastoin. Heinä paalataan märkänä. Mitä useammin sataa, sen parempi.

Pienenä kuunlin yhden vijelijän kertovan naapuristaan. Edellisenä päivänä oli naapurin väki ajanut kovan metelin kanssa heinät suoraan pellosta latoon. Tänään he ajoivat heinät ulos vielä kovemman mekastuksen kanssa ulos ja panivat seipäälle. Olivat olleet liian kosteita ja alkaneet lämpenemään.

Tarina kuvaa tietenkin naapurin tyhmyyttä, mutta siinä on toinenkin opetus. Kaikki pellon sato oli jumalanviljaa, Jumalan antamaa. Viljan korjaaminen oli kuin olisi jumalanpalveluksessa ollut. Silloin ei sopinut mekastaa, tai Jumala otti viljaonnen pois.

-----

Ja tänään sitten satoi. Kolmekymmentä milliä pienessä hetkessä.

Herneiden verkostoituminen -5

 Maassa kallellaan makaavat herneet alkoivat kasvaa päästä vartta ylöspäin. Harmitti kun makasivat maassa. Kiskoin pystyyn ja tuin yhdellä kepillä. Varret pysyvät mukavasti irti toisistaan, mutta kokonaisuus ei ole vakaa. No, ainakin selvisi, miksi ihmiset käyttävät hernekeppejä.

Keppien laittaminen ja poistaminen on tajuton homma. Yhtenä vuotena laitoin keppien sijaan metalliverkon. Toimi hyvin, mutta varsien repiminen syksyllä oli työlästä. Nyt vasta tuli mieleen, että ne voi jättää siihen talveksi ja polttaa keväällä niiden kuivuttua.

Mitäpä ihminen ei tekisi vaivaa säästääkseen.

Kesäkurpitsa on parin metrin levyinen. Maa ei ole erityisen vahvaa, mutta ravinto näyttää riittävän. Vettä olen kaatanut sille viitisen litraa joka päivä. Sitä se tarvitsee. Ensimmäiset hedelmät ovat jo parikymmentä senttiä pitkät, vaikka kasvi on kylvetty suoraan maahan ilman esikasvatusta.

Ismo Niemi: Viidakko kapinoi

Ismo Niemi: Viidakko kapinoi, WSOY 1958.

Kirja kuuluu aikanaan hyvin suosittuun Nuorten toivekirjasto -sarjaan numerolla 103.

Tapahtumapaikka on Afrikassa, Keniassa vaikka sitä ei suoraan mainita. Päähenkilö on 15-vuotias suomalainen Matti, joka on jäänyt orvoksi ja on englantilaisperheen holhottavana. Matti on pelastanut  kymmenvutiaan alkuasukastytön hukkumiselta ja saanut tytön ja tämän Matin ikäisen veljen ikuisiksi ystävikseen. On myös Susan, tyttö jota Matti ihailee, mutta joka ei Matille juuri suosiotaan suo.

Tilanne muuttuu hankalaksi, ennen kuin Matti ehtii edetä Susanin suuntaan. Neekerit (kirjan termi) ovat alkaneet kapinoida. Julman Mau-mau -liikkeen taistelijat vaativat valkoisia siirtomaaisäntiä poistumaan. He uhkaavat väkivallalla. Ilkeä kapinajohtaja on kaapannut lentoveneen, jonka lastina on valkoisille tarkoitettuja aseita. Tilanne on kimurantti. Matti päättää panna asiat järjestykseen. Koneen lastina olevia konepistooleita jaetaan Mau-mau-taistelijoille. Matti evakuoi niistä oman osansa. Varmalla kädellä hän panee neeekeriä kylmäksi vauhdilla, jota hän ei ikinä saavuttaisi omalla kiväärillään.

Koneen lentäjä on huumattu ja viety neekerikylään. Matti karkottaa kaikki kylän asukkaat ja vapauttaa lentäjän. Huumattu lentäjä pitää vielä saada toimintakykyiseksi. Matii hanskaa asian myöhemmin. Mau-mau-soturit aikovat hyökätä valkoisten kylään. Matti rientää heitä varoittamaan. Hän pitää asukkaille pitkän luennon tilanteesta. Kaikki kuuntelevat suu auki.

Lentokone todetaan avaintekijäksi. Matti rientää sitä hakemaan tumman pikkutytön kanssa moottorivenellä. Matkalla tyttö hukuttaa nauraen veneellä kymmeniä maanmiehiään. Tunnonvaivoja ei tule. Kuinka tulisikaan. Hänhän on tappanut heitä jo kymmenittäin konepistoolilla. Matti vapauttaa lentäjän huumauksesta ja he rientävät pelastamaan kylää. Matti ampuu neekereitä konekiväärillä ja pommittaa heitä dynamiitilla. Kylä on pelastettu. Mutta Matti ei. Vielä on taistelu rantatörmästä. Matti tietenkin voittaa. Hän lahtaa kymmenittäin neekereitä konekiväärillä ja homma on valmis.

Kuten arvata saattaa, Susan vähät välittää Matista. Matti poistuu neekeriystävineen viidakkoon kunnon aselasti selässä.

Kaikenkaikkiaan Matti teurastaa 200-300 neekeriä. Hänen mustat ystävänsä useita kymmeniä. Valkoisten tappiot rajoittuvat lentoveneen radistiin.

PIentä taustaa neekerien ilkeydelle (Wikipedia):
Eurooppalaisperäisten uudisasukkaiden valtaamat maat olivat olleet kiistojen kohteena useiden vuosikymmenten ajan ennen konfliktin kärjistymistä. Suurin osa valkoisten maista sijaitsi Kenian keskisellä ylängöllä. Alueen ilmasto on lauhkeampi kuin maan muiden osien, ja sen alkuasukkaat ovat pääasiassa kikujuja. Vuonna 1948 noin 1 250 000 kikujua oli ahdettu 5 200 neliökilometrin alueelle, kun taas kolmisenkymmentä tuhatta uudisasukasta oli ottanut haltuunsa 31 000 neliökilometriä parhainta maatalousmaata. Alkuasukkaiden oloja huononnettiin koko ajan, eivätkä he päässeet mukaan päätöksentekoon.  Vuosikymmenten rauhanomaisten yritysten jälkeen alkoi kapina. Sitä hillittiin tahtiin, josta Mattikin olisi ollut ylpeä.

Hyvä Ismo Niemi, elävänä tai kuolleena. Mitä ihmettä ajattelit, kun tämän paskan väänsit? Kuvottavaa. Edes muurahaisia ei listitä tyylillä ja asenteella, jota sinä suositat suomen nuorisolle.

Hyvä WSOY, vielä himpun verran elävänä. Lukiko teillä kukaan tätä tekstiä ennen kuin se meni painoon? Eikö mikään hämmästyttänyt? Voittiko rahanahneus? Hävetkää edelleen!